By Jari J Tuomisto. Lukija Jari Tuomisto. Taustaäänet ovat YleArkistosta Freesoundista CCBY3 lisenssillä.
Pihapiirin laitamilla tai vähän kauempana oli vedestä voimansa saava mylly. Ne olivat yleensä pienikokoisia, veden ääressä seisovia pieniä hirsirakennuksia. Myllyrakennuksen alla virtasi vuolas vesivirta, jonka voimalla rakennuksen alla piilossa oleva puulavallinen siipiratas pyöri.
Jalka- eli härkinmyllyä pidetään yleisesti vesimyllyjen vanhimpana tyyppinä. Sitä on kutsuttu myös hierin- ja puromyllyksi. Sen uskotaan olleen käytössä maailmalla jo esihistoriallisella ajalla eli ennen kirjoitustaidon yleistymistä. Suomeen se lienee tullut noin 900 luvulla viikinkien mukana. Tämä myllytyyppi oli pieni. Se ei tarvinnut paljoa vettä toimintaansa. Näin ollen se sopi "vähäpätöisiinkin" puroihin ja patorakennelmiin. Jalkamyllyjä käytettiin jauhojen jauhamisen ohella luu ja ruutijauhojen tekemiseen. Sillä jauhettiin myös pellavaa ja nuuskatupakkaa.
Vesi ohjattiin yleensä puisen vesirännin avulla vesirattaan toiselle puolelle, saaden siten lavat pyörittämään akselina toimivaa tukkia. Tukki taas pyöritti sen yläpäähän kiinnitettyä ylempää myllykiveä. Alempi oli kiinnitetty lujasti ja liikkumattomasti alusrakenteeseen. Jauhojen karkeutta säädettiin nostamalla tai laskemalla kiilalaitteen avulla sammakkohirttä. Sammakkohirsi, joka toimi samalla tukkiakselin tukena, nosti tai laski tällöin ylempää myllykiveä ja näin jyvien murskausväli kasvoi tai pieneni.
"Härkinmylly" -nimen se on saanut tukin ja rattaan lapojen muistuttaessa puusta ja sen oksista veistettyä härkintä eli puuvispilää. Ratas oli usein aluksi neljälapainen kuten nelioksatynkäinen härkinkin. Nämä härkimet sopivat hyvin myös pieniin puroihin. Tästä se on saanut "puromylly" -nimen. Jalkamyllyn nimen se lienee saanut kiilauslaitteesta, joka muistutti jalkaa. "Hierinmylly" -nimitystä on käytetty Samuli Paulaharjun mukaan maamme pohjoisosissa.
Yksi piirre näille pienille myllyille oli se, että niiden käyttöikä oli varsin lyhyt. On arvioitu niiden olleen "tehokkaassa" käytössä keskimäärin 10 vuotta. Käyttöikää lyhensivät puurakennelmat, jotka olivat jatkuvasti tekemisissä veden ja kosteuden kanssa. Talvi, kevättulvat jäänlähtöineen koettelivat ja vahingoittivat joka vuosi niiden rakennelmia. Myllyt tarvitsivat jatkuvaa huoltoa ja ylläpitoa. Lyhyeen käyttöikään lienee vaikuttanut se, että myllyn huoltoon ja ylläpitoon ei jäänyt myllyn omistajalla usein aikaa ja voimavaroja. Vaikeat olosuhteet, alkeellinen viljelystekniikka ja maanomistussuhteet olivat vaikuttamassa satoon. Jauhettavia jyviä ei välttämättä joka vuosi ollut.
Tämän videon yleisölle esittämisen käyttölupa-asiat (permission asking): Yhteys Jari Tuomisto, tuomjari at gmail.com , tai puhelin 0409356990
Tämä videoklippi liittyy myös tästä laatimaani artikkeliin "Vesimyllyt - Pihapiiri ennen osa 2". Tässä on siihen linkkiosoite: wp.me/p5lBK3-Bc
This videoclip associated with my blog site's "Mennyt ei ollutkaan mustavalkoinen" '' Past was'nt only black and white''.
I write articles on the history of Finnish ordinary people and their way of living in those days. Here is link to my sites tuomjari.wordp...
Негізгі бет Jalkamylly sai jauhamisvoimansa kevätpurosta - Old Finnish Watermill as "Footmill"
Пікірлер