Lisätietoja:
28.1.2016 Hain Porin Hyvelänviikin Länsitien varrelta loukkaantuneen haukan hoitoon. Poliisille oli ilmoitettu loukkantuneesta haukasta, joka oli todennäköisesti törmännyt autoon ja makasi Länsiten ojan penkalla. Märkä, rauhallinen ja shokissa oleva piekana pyydystettin haavilla konstaapelien avustuksella. Ensiruokinta oli vaikeaa ja shokissa oleva lintu ei ollut halukas syömään. Lintu sai rauhoittua seuraavaan päivään. 29.1. lintu valokuvattiin ja mitattiin sukupuolen määritystä varten kotipihallani, ennen eläinlääkärille lähtöä Porin pieneläinklinikalle. Lintu oli iältään nuori yksilö (kesällä 2015 syntynyt (2kv) lintu). Siipimittojen mukaan haukka sopii koiraaksi, mutta linnun runsas (1230 g) paino jättää myös naaraan mahdollisuuden, joten sukupuolta ei ihan varmuudella voi sanoa. Eläinlääkärissä lintu röntgenkuvataan, jossa todettiin luuston olevan kunnossa ja murtumia ei todeta. Röngtenkuvissa on myös havaittavissa haukalla runsaasti ihonalaista rasvakerrosta, joka kertoo linnun hyvästä ravitsemustilasta.
Kun linnun luusto on todettu ehjäksi eläinlääkärissä, joutui lintu tarkkailuhoitoon autotalliini. Linnulle tarjottiin rauhaa, suojaa ja ravintoa (300-400 g porsaan sydäntä/vrk) seuraavat päivät. Törmäileville linnuille tulee herkästi sisäelinvaurioita mm. maksanrepeämä ja sisäisiä verenvuotoja. Linnun sisäiset vauriot kun eivät näy päällepäin, on parempi pitää lintua tarkkailussa muutama päivä, ennen vapautusta. Mikäli linnulla on jotain sisäisiä vauriota lintu menehtyy hoidossa 1-2 vuorokauden aikana. Sen takia piekanaa pidettiin hoidossa hieman pitempään.
Toisena (29.1.) hoitopäivänä haukka oppii ruokailusta sen, että pakkoruokinta on vastenmielistä ja ryhtyy ottamaan ruokaa itse jo sormista. Piekanalle tarjotiin ravintoa (100-150 g possun sydäntä) kolmesti päivässä, ja häkin puhdistus vähintään neljästi päivässä. Tarkoitus oli olla linnun kanssa tekemisissä mahdollisimman vähän, jotta se ei tottuisi liikaa ihmiseen eli minuun. Linnun kiukkuisuus kävi hyvin toteen, kun yritin saada haukaa syömään kuollutta metsähiirtä. Siinä yhteydessä sain sormilleni kynsistä joka teki 5-6 mm pituisen selkeän haavan käteeni ja pari kynnen jälkeä. Tämä tapaus kertoi vain siitä, että minulla oli liian hitaat refleksi haukan reflekseihin nähden. Porsaan sydämmellä ruokkiminen oli vaarattomampaa ja sillä jatkettiin. Kolmantena päivänä piekana oli jo oivaltanut ruokailun salat, ja söi hanakasti suoraan styroksilautaselta sydämen suikaleita. Neljäntenä (1.2.2016) hoitopäivänä lintu ruokittiin vielä kahdesti ennen vapautusta (klo 12.30) Porin Toukarin lintulavalle. Vapautushetkellä paikalle sattui kävelylenkillä tulemaan myös luontoharrastaja Veijo Mild.
Негізгі бет Piekana hoito ja huolenpito
Пікірлер: 1